Perus renkutus

 

Silloin kun Frank Carter vetäytyi Gallowsista keskittyäkseen uuteen bändiinsä Pure Loveen Gallows lähti nousukiitoon ylöspäin uuden laulajansa Wade MacNeilin kanssa. Gallowsiin tuli uutta sävyä ja entistä agressiivisempaa ja energisempää otetta vaikkakin vain 40 sekunnin mittaisen True Colours-biisin verran. Mutta mites sitten se Pure Love?

Pure Lovea kohtaan mulla oli suuria odotuksia, koska bändi piti visusti nauhoitetun materiaalin itsellään eikä teasereita pahemmin jaettu. Koska kyseessä oli kuitenkin ‘se’ Frank Carter, jonka kanssa toivoin joskus päätyväni naimisiin niin uskoin, että ei se Pure Love aivan paska voi olla. Kunnes tänään kuulin vihdoin jotain matskua ja näin bändin ensimmäisen musavideon.

Siis mitä helvettiä? Siinä missä Gallows nousi tuhkista True Coloursin kanssa Frank heittäytyi kelkasta ojaan puku päällä. Pure Loven ensikuuntelu jätti silmät suuriksi hämmästyksestä. Mikä onkaan tämä perus rokkirenkutus maustettuna White Stripesin Seven Nation Army-vibaisella musavideolla? Kylmäksi jätti ja pettyneeksi. Joku taisikin tuolla youtubekommenteissa verrata Pure Lovea The Darknessiin ilman sitä falsettilaulua. Voisin melkein yhtyä kommenttiin paitsi, että The Darknessillakin oli enemmän tarjottavaa. Nimittäin ne laulajan villit kiharat sekä se falsetti. Ja ne musavideot.

 

Avainsanat: Frank Carter, Gallows, Pure Love

Vantaalle muuttaessa mietin, että mitäs nyt mun synttärijuhlille jatkossa käy. Jyväskylässä kun aina mun synttäriviikonlopuiksi saapui Neste Rallyt mua ilahduttamaan ilotulitteineen, saksalaisia punanenäisiä setäturisteja unohtamatta. Janita ehdotti, että jos mä nyt kuitenkin matkustan sitten jatkossa aina heinäkuun viimeiseksi päiväksi Jyväskylään. No sehän oli tyhmää, en mä niin halunnut tehdä. Onneksi ei nyt tarvitse. Helsingillä on mulle paljonkin tarjottavaa. On niin Brucea kuin nyt myös Kuudennetta Aistia!

 

“Kuudes Aisti 27.-29.7.2012

Uuden ajan Tohtori Paracelsus kirjoitti Lapissa vuonna 1972 seuraavasti: Jotkut alan edustajat ja kokonaiset koulukunnat kutsuvat kaikkia parapsykologisia ilmiöitä nimellä kuudes aisti eli neljäs ulottuvuus (le sixième sens, la quatrième dimension) mutta sillä nimellä voitaisiin kutsua myös yksistään vaistomaista sormenpäätuntumaa menneistä eli retrognostisista, paraika tapahtuvista eli praesens-aistimuksista tai tulevista eli pregnostisista aistimuksista.

Ehkä sinäkin olet kokemut outoja kutinoita ja levottomuuden tunteita tänä keväänä? Ne ovat Kuudes Aisti -festivaaleja koskevia pregnostisia aistimuksia. Ihmislajilla on kuusi laulua, joita hän on laulanut läpi historian kommunikoidakseen ajatuksia ja tunteita. Kuusi laulua tekivät meistä sellaisia kuin olemme. Kuusi laulua mahdollistivat taiteen, tieteen ja koko yhteiskunnan niiden nykyisessä muodossa. Kallion poikki kulkee kuudes linja, joka ei näy kartalla.

Ensi kesänä se näkyy.

Uusi kaupunkifestivaali Kuudes Aisti tuo monipuolisen kattauksen artisteja Helsingin Kallioon heinäkuun viimeiseksi viikonlopuksi. Kuudes Aisti valtaa ravintola Kuudennen linjan sisäpihan, ravintola Siltasen, Stidilän ja Kuvataideakatemian tilat. Tapahtuma esittelee omintakeisimmat kotimaiset ja kansainväliset artistit yli genrerajojen. “

Ja mitäs siellä sitten esiintykään?

Sellaisia kuten Kurt Vile & Violators, Kim Gordon & Ikue Mori, Ty Segal, Shackleton ja oikeastaan you name it they have it!

Eli peukut tälle!!

Lippuja saa Tiketistä ja nyt on myynnissä early bird-hintaisia lippuja pe-su 59e + toimituskulut. Super!

Avainsanat: Kuudes Aisti

 

Onpas muuten melkoisen kaunis ja paljon antava biisi. Sanattomaksi vetää. Huh huh!

Avainsanat: Jumanpliude mitä ääniä

Mysteeribiisejä sekä Englanti

Hieman päälle viikkoa takaperin  25.pvä sunnuntaina istuttiin Robinin kanssa Royal Albert Hallissa ja odoteltiin Feistiä lavalle M. Wardin jälkeen. Mulla oli soinut tätä kyseistä päivää jo parin päivän verran yksi biisi päässä jonka nimeä tai artistia en saanut millään päähän. No tulikos tämä kyseinen biisi sitten kenties tällä M. Wardin ja Feistin väliajalla? Tuli. Siinä sitten Shazam päälle ja biisiä tunnistamaan. Ei tunnistanut.

Nyt tänään imurointua vältellessä mä päätin laittaa John Talabotin soimaan, koska luukutin sitä Englannissa jos jonkin verran. Ja eikös se kyseinen mysteeri biisi ollut John Talabotia. No selvisipä tämäkin mysteeri vihdoin.

Tosiaan olin Englannissa 1,5 vkoa ja sillä ajalla kerkesin näkemään niin kissoja, kuin myös bändejä. Ceremonyn kahdesti, M. Wardin ja Feistin kerran. Feistin aikana käytiin myös tanssahtelemassa Robinin kanssa Let it die:n tahtiin lavalla.

Elämä Vantaalla on jännittävää tai no ei oikeastaan, mutta se että Helsinki ja levykaupat on vain lähijunamatkan päässä lämmittää sydäntä. Viikonloppuna kun sain vielä kotiin vihdoin Toivon sekä loput mun levyistä.

Ps. Keikkapostaukset on luvassa ja vielä ihan niinku tällä viikolla!

Nyt tähän postaukseen vielä loppuun kuitenkin tämä vaivannut ei-enään-niin-mysteeribiisi.

Avainsanat: John Talabot

I spy with my little eyes

Aurinkoisen perjantain kunniaksi tästä teille kaikille maailman parasta musiikkia tällä hetkellä: Mikhael Paskalev!! Liverpoolissa asuva norjalainen Ron Swansonilta näyttävä Mikhael laittoi ainakin tämän tytön tanssijalan vipattamaan ja nosti suupielet korviin. Toivottavasti näin teilläkin!

Wye Oak teki Danzigin “Mother” biisistä omanlaisensa coverin. Voisi melkeinpä sanoa, että olen koukuttunut ja varsinkin tuo torvimies on erittäin symppis. Kuunnelkaa tekin!

Sunnuntai, tuo viikonpäivien armoton mörrimöykky

Terveisiä täältä sängyn pohjalta! Taitaa olla yksi näitä luonnonlakeja, että yhden erittäin huipun päivän jälkeen tulee se ei niin mahtava päivä ja tässä ei ole edes darra syyllisenä vaan puhdas mörrimöykky. Viime yön aiheuttama univelka yhdistettynä nälkään sekä siihen, että paras ystävä hilpaisi takaisin Jyväskylään ja yksinäisyys tulla tupsahti ovesta samaan aikaan sisään niin oh my. Onneksi tälläisiä hetkiä ja päiviä varten on musiikki sekä uuden kodin amme.

Tällä kertaa en aio ottaa kylpyhetkeen mukaan leivänpaahdinta vaan läppärin, ja senkin puhtaasti musiikin kuuntelun takia.

 

 

Avainsanat: sunnuntait on my hatelist